Kesä on vierähtänyt ilmaistapahtumien parissa. Jyväskylässä järjestettiin kolmena peräkkäisenä viikonloppuna tapahtumat, jotka liittyivät maahanmuuttajiin.
Ensimmäisenä pidettiin Mahdollisuuksien tori kävelykadulla. Siellä esitteli toimintaansa monikulttuuriset yhdistykset. Esiintyjiksi oli valittu paikkakunnalla toimivia ryhmiä. Seuraavana viikonloppuna järjestettiin Grand bal tapahtuma, jossa juhlittiin afrikkalaisen rumpalin 10-vuotista taivalta Suomessa. Tapahtumassa oli myös basaarialue, jossa samat monikulttuuritoimijat esittelivät toimintaansa ja esiintymässä nähtiin kansainvälisten artistien lisäksi paikallisia toimijita, joiden esityksistä oli päässyt nauttimaan myös Mahdollisuuksien torilla.
Elokuun viimeisenä viikonloppuna järjestettiin Kuokkalan asuinalueella perinteikäs basaaritapahtuma, jossa taas esitteli toimintaansa samat arvokkaat toimijat, esityksien sisällöstä vastasi pitkäli samat paikalliset artistit.
Tapahtumia kävi ihastelemassa samat ihmiset. Omassa kuplassaan elävät jyväskyläläiset ihmiset, jotka eivät pelkää erilaisia kulttuureja. Keskustelu ystävien ja tuttavien kesken oli hedelmällistä. Kuokkalan tapahtumassa suunnittelimme mm. apua mahdollisesti Keuruulle tulevaa turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskusta varten.
Jokaiseen tapahtumaan osallistuin perheeni kanssa. Jokaisessa tapahtumassa törmäsimme samaan ilmiöön. Samat monikulttuurisuudesta kiinnostuneet rouvat kävivät joka kerta kysymässä mieheltäni, miten hän viihtyy suomessa. Onko hän täällä töissä, opiskelemassa, mitä hän täällä tekee? Onko hän naimisissa? Jokaisessa tapahtumassa joku rouvista olisi halunnut tarjota miehelleni kahvia, teetä tai juttuseuraa.
Mitä meille jäi mieleen? Näyttääkö mieheni henkilöltä, jolla ei ole varaa ostaa kahvia halutessaan? Eikö kahvia saa kotona? Kannattaako tämän kokoisessa kaupungissa järjestää kolme saman tyylistä tapahtumaa peräkkäisinä viikonloppuina? Kannattaako tapahtumia jatkossa yhdistää? Keitä varten tapahtumia järjestetään, sillä tavoitteena ei ole se, että maahanmuuttaja ahdistuu maahanmuuttajille suunnatussa tapahtumassa. Maahanmuuttajaa saattaa alkaa ahdistaa. Hän miettii näyttääkö perheensä kanssa tapahtumaan osallistuessaan kovasti kotouttamisen tarpeessa olevalta.
Suurinpana kysymyksenä; Milloin maahanmuuttaja lakkaa olemasta maahanmuuttaja? Milloin loppuvat kysymykset, onko Suomessa kivaa? Mieheni on elänyt täällä jo muutamia vuosia. Vai, onko se niin, että koska on ihonväriltään tumma ei voi koskaan päästä eroon maahanmuuttaja statuksesta?
Tätä pohtiessani herää myös kysymys; onko lapseni sitten maahanmuuttaja joidenkin mielestä, koska hän on luomusuomalaista tummempi? Hän on syntynyt suomessa. Mistä erottaa suomalaisen vuonna 2015?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti